Kello 02.10

Tiedättekö sen tunteen, kun pitäisi mennä nukkumaan, mutta kun juuri olisi hetki aikaa tehdä jotain, mikä on muhinut mielessä jo hyvän tovin. Ja kun kaikki johtaa siihen, että vannon meneväni ensi kerralla kiltisti nukkumaan tietäen, etten mene kuitenkaan.

Minä tiedän. Mulla oli suunnitelmissa tehdä kummipojalle kaksi paitaa. Tai oikeastaan yksi nappilistapaita, mutta toinen jämäpalapaita valmistui kuitenkin ensin.

Jämäpala paita on Ottobren (6/16, olen näköjään päättänyt kokeilla kaikki lehden kaavat..) perus pitkähihainen. Ompelussa ei ollut turhia kommervenkkejä, mutta mallissa on aika leveät hihat, jotka ehkä menevät vielä kavennukseen. Astronautit ovat ylijäämäpala omasta pitkähihaisestani. Kangas on muistaakseni Nappinjalta ostettu, kolmiot taas Noshin.

Mutta sitten se toinen pirulainen. Nappilistapaita, myös samaisesta lehdestä. Olin treenannut Ottobren ohjeen mukaista listaa hukkapaloihin ja eilen illalla sitten päätin tarttua toimeen ja iskeä sakseni ihanaan Pupujemmaan (varmaan ensimmäinen "trendikangas" hetkeen, joka oikeasti iski muhun ja siksi oli hommattava vaikkei väri ehkä olekaan se armeliain taaperolle). Alku näytti lupaavalta, mutta neljä tuntia myöhemmin huomasin, että mulla oli seitsemään kertaan tikatut ja puretut kankaat eikä mitään valmista. Ongelma oli listan alareunan saamisessa siistiksi ja epäilen mun leikkuutarkkuudessa olleen heittoja. Sen seitsemännen kerran mennessä pieleen kiskaisin kankaan neulan alta niin kiukkuisena, että neula takertui paidan keskelle ja teki siihen reijän.

Kiukutti lisää, mutta ei vaan voinut antaa periksi ja mennä nukumaan. Paita siis puoliksi (reikä lähti mukana) ja uutta listaa resorista koska muuta ei enää ollut siihen aikaan saatavilla. Kello 02.10 paita oli neppejä vaille kasassa ja näytti sen verran tyydyttävältä pilkko pimeässä että luovutin siltä erää. Tällainen siitä sitten lopulta tuli. Lista on tikattu kiinni neppien alapuolelle saakka ja alareuna kantattu normaalisti sen yli. Ihan passeli lopputulos kaiken turhautumisen jälkeen.

Resorin käyttö listassa ei ollut ehkä se fiksuin veto, sillä tukikangas rasahti jouston vuoksi rikki heti ensimmäisellä neppareiden avauksella. Onneksi kaula-aukko on kuitenkin sen verran iso, että ensimmäisen nepin avaaminen varmastikin riittää eikä kangas joudu niin kovalle koetukselle.

Paidat valmistuivat ajallaan ensi viikolla annettavaksi, mutta sanonpahan vaan, ettei enää koskaan nappilistaa Ottobren tyyliin. Onneksi kummipoika on vasta puolitoista vuotias, joten eivätköhän nämä harjoituskappaleet hänelle kuitenkin kelpaa!

Jumpsuit kieppujalle

Kevään myötä ompelukone on surrannut ja syöttänyt ulos muutamia seuraavan koon vaatteita Naksulle. Yksi valmistuneista on tämä i-h-a-n-a jumpsuit. Ihana etenkin siksi, että se oli niin helppo tehdä. Ohje meni kerralla jatkoon ja näitä valmistuu taatusti lisää! Vaikeinta tässä hommassa oli nimittäin julkaisukelpoisten kuvien saaminen, kun yhdistelmänä oli huono kuvaaja ja hurjana ympäriinsä kieppuva puolivuotias.

 

Kaava on Suuren Käsityölehden numerosta 1/18. Pidän kaavasta, sillä vetoketju on suora mutta aukeaa kuitenkin lahkeeseen saakka ja helpottaa näin pienen ihmisen päälle pukemista huomattavasti. Kankaat ovat Dresowkasta jumpsuit-tarpeeseen tilaamiani joustocollegeja, mutta kettukuosia olen nähnyt myynnissä Suomessakin. Seuraavalla yrityksellä taidan käyttää vain yhtä kangasta ja harjoitella kuvioiden kohdistamista vetoketjun kohdalla.

Ompelin Naksulle jumppiksen koossa 74/80cm. Vaihdoin hihan- ja lahkeensuut resoreihin, mutta pidin mitat muistaakseni suunnilleen samoina. Hihoissa ja lahkeissa on pituutta niin, että jumppis menee varmasti vielä 74-senttiselle, mutta 80-senttiselle epäilen kyllä naftiksi. Malli kirrasi pyllyn kohdilta jo meidän 68-senttisen päällä (huom. meillä kestoillaan ja vaippa on paksu kerttikseen verrattuna), joten lisäsin pukuun suosiolla haarakiilan tuomaan hieman lisätilaa.

 

Sen verran mukavaa puuhaa oli, että tekisi mieli surautella näitä kevääksi muutama lisää!